Oppilaitokset on velvoitettuja hakemaan ulkoista rahaa, jolla katetaan osa kuluista. Rahoittajat taas vaativat erilaisia yhteistyöverkkoja, joiden avulla uskotaan saavutettavan parempia tuloksia. Tämä on ajanut oppilaitokset sellaiseen tilanteeseen, että erilaiset yhteiastyöverkot ovat tärkeässä asemassa. Verkostoitumalla voidaan siis saavuttaa laajempi osaaminen, joka mahdollistaa rahoituksen saamisen.
Minun opetustyöni alka maanantaina jolloin on opetusta 12 tuntia putkeen. Kävin opinahjossa tänään ja kuulin, että oppilaitoksen johto harkitsee turvapaikan hakijoiden ottoa asuntolaan. En tiedä, toteutuujo hanke, mutta nyt kuulostaa aika epätoivoiselta tuo rahoituksen saanti. Tämä tieto on tietty luottamuksellinen, mutta vaikuttaa siltä, että raha on mahtitekijä, jonka eteen tehdään mitä vain. Tämä kaikki on autenttista tietoa, eli elävästä elämästä ammennettua. Elämä on ihmeellinen ja erilaisia verkostoja tarvitaan. Kuka tietää mitä pakolaisyhteistyöstä vielä seuraisi -> hyvää vai pahaa. Toivottavasti hyvää!
Verkostoitumalla työelämään voidaan saada erilaisia projektimuotoista rahoitusta erilaisiin toteutettaviin hankkeisiin. Rahoitus on myös sidonnainen hankkeen tavoitteisiin, koska työelämä haluaa konkreettisia tuloksia hankkeen onnistumista mitattaessa eli toisin sanoen heidän tulee saada jonkinlainen vastine sijoitetulle rahamäärälle. Vastine voi olla muutakin kuin rahaa esim. lopputuotos, joka toteutettuna tuo (/lisää) yrityksen liikevaihtoa.
Verkostoitumisen päälähtökohtana on erilaisen osaamisen, voimavarojen kartuttaminen tai hyödyntäminen uusin keinoin parantaen yrityksen kilpailuasemaa kiristyvillä markkinoilla. Talouden taantuman aikaan nk. riskirahaa on liikkeellä rajoitetusti verrattuna esim. nousukauteen, jolloin erilaiset yritykset ovat valmiimpia sijoittamaan käytössään olevaa "ylimääräistä" pääomaa muihin hankkeisiin.
Opetusta tuetaan myös Opetushallituksen kautta, mistä eri oppilaitokset valtionrahoitusta. Opetushallituksen valtionavustustoiminnan ensisijaisina tavoitteina on tukea kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeita, joissa tuotetaan levittämiskelpoisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä sekä pyritään pysyviin toiminnallisiin tai rakenteellisiin muutoksiin ja parannuksiin.(Opetushallituksen sivut)
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa.Euroopan sosiaalirahaston eli ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. (Opetushallituksen sivut)
Eräs ESR-hanke oli TOPIAS-projekti Pirkanmaalla, projekti oli työssäoppimisen kehittämishanke. Tämä projekti oli ESR-hanke, jota rahoitti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vuosina 2007 - 2013. Projektia hallinnoi Tampereen ammattiopisto kumppaneineen. Kumppaneita olivat Pirkanmaan ammattiopisto, Sastamalan koulutus- ja kuntayhtymä, Ahlmannin ammattiopisto ja Tampereen talouskoulu-yhditys ry. TOPIAS-projektiin kuului työpaikkaohjaajien koulutus ja työturvallisuuskoulutus.
Oppilaitokset on velvoitettuja hakemaan ulkoista rahaa, jolla katetaan osa kuluista. Rahoittajat taas vaativat erilaisia yhteistyöverkkoja, joiden avulla uskotaan saavutettavan parempia tuloksia. Tämä on ajanut oppilaitokset sellaiseen tilanteeseen, että erilaiset yhteistyöverkot ovat tärkeässä asemassa. Verkostoitumalla voidaan siis saavuttaa laajempi osaaminen, joka mahdollistaa rahoituksen saamisen. Verkostoitumalla työelämään voidaan saada erilaisia projektimuotoista rahoitusta erilaisiin toteutettaviin hankkeisiin. Rahoitus on myös sidonnainen hankkeen tavoitteisiin, koska työelämä haluaa konkreettisia tuloksia hankkeen onnistumista mitattaessa eli toisin sanoen heidän tulee saada jonkinlainen vastine sijoitetulle rahamäärälle. Vastine voi olla muutakin kuin rahaa esim. lopputuotos, joka toteutettuna tuo (/lisää) yrityksen liikevaihtoa.
Verkostoitumisen päälähtökohtana on erilaisen osaamisen, voimavarojen kartuttaminen tai hyödyntäminen uusin keinoin parantaen yrityksen kilpailuasemaa kiristyvillä markkinoilla. Talouden taantuman aikaan nk. riskirahaa on liikkeellä rajoitetusti verrattuna esim. nousukauteen, jolloin erilaiset yritykset ovat valmiimpia sijoittamaan käytössään olevaa "ylimääräistä" pääomaa muihin hankkeisiin. Opetusta tuetaan myös Opetushallituksen kautta, mistä eri oppilaitokset saavat valtionrahoitusta. Opetushallituksen valtionavustustoiminnan ensisijaisina tavoitteina on tukea kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeita, joissa tuotetaan levittämiskelpoisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä sekä pyritään pysyviin toiminnallisiin tai rakenteellisiin muutoksiin ja parannuksiin.(Opetushallituksen sivut) Rahoituksen tarve on kasvanut niin suureksi, että jossain tapauksissa oppilaitoksen johto harkitsee turvapaikan hakijoiden ottoa asuntolaan.
Hanke- ja projektirahoitus on saanut teillä ansaitsemansa huomion ja suuren osan rahoituspohjasta. Se on nykypäivää. Olettehan selvittäneet kuitenkin valtionosuuksien osalta oppilaitoksen rahoituskanavat. Tästä puuttuu ns. kovan rahan koulutukset. Erinomainen kytkös tähän päivään loppupohdinnoissanne kommenteissa!
Totta, päärahoitus oli unohtunut kokonaan. Ohessa ote OPM:n sivulta.
Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu. Ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) laskennalliset kustannukset ovat talousarvioesityksen mukaan vuonna 2012 arviolta 1,7 miljardia euroa. Valtion rahoitusosuus ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin on noin 700 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus noin 974 milj. euroa Koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen koulutukseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä laskennallisin perustein. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät koulutukseen myönnetyn rahoituksen käyttämisestä ja kohdentamisesta: rahoituksella ei ole korvamerkkiä. Rahoitus perustuu suoritteille (mm. opiskelijamäärä) ja niitä vastaaville yksikköhinnoille. (http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi)
Oppilaitokset on velvoitettuja hakemaan ulkoista rahaa, jolla katetaan osa kuluista. Rahoittajat taas vaativat erilaisia yhteistyöverkkoja, joiden avulla uskotaan saavutettavan parempia tuloksia. Tämä on ajanut oppilaitokset sellaiseen tilanteeseen, että erilaiset yhteiastyöverkot ovat tärkeässä asemassa. Verkostoitumalla voidaan siis saavuttaa laajempi osaaminen, joka mahdollistaa rahoituksen saamisen.
VastaaPoistaMinun opetustyöni alka maanantaina jolloin on opetusta 12 tuntia putkeen. Kävin opinahjossa tänään ja kuulin, että oppilaitoksen johto harkitsee turvapaikan hakijoiden ottoa asuntolaan. En tiedä, toteutuujo hanke, mutta nyt kuulostaa aika epätoivoiselta tuo rahoituksen saanti. Tämä tieto on tietty luottamuksellinen, mutta vaikuttaa siltä, että raha on mahtitekijä, jonka eteen tehdään mitä vain. Tämä kaikki on autenttista tietoa, eli elävästä elämästä ammennettua. Elämä on ihmeellinen ja erilaisia verkostoja tarvitaan. Kuka tietää mitä pakolaisyhteistyöstä vielä seuraisi -> hyvää vai pahaa. Toivottavasti hyvää!
VastaaPoistaVerkostoitumalla työelämään voidaan saada erilaisia projektimuotoista rahoitusta erilaisiin toteutettaviin hankkeisiin. Rahoitus on myös sidonnainen hankkeen tavoitteisiin, koska työelämä haluaa konkreettisia tuloksia hankkeen onnistumista mitattaessa eli toisin sanoen heidän tulee saada jonkinlainen vastine sijoitetulle rahamäärälle. Vastine voi olla muutakin kuin rahaa esim. lopputuotos, joka toteutettuna tuo (/lisää) yrityksen liikevaihtoa.
VastaaPoistaVerkostoitumisen päälähtökohtana on erilaisen osaamisen, voimavarojen kartuttaminen tai hyödyntäminen uusin keinoin parantaen yrityksen kilpailuasemaa kiristyvillä markkinoilla. Talouden taantuman aikaan nk. riskirahaa on liikkeellä rajoitetusti verrattuna esim. nousukauteen, jolloin erilaiset yritykset ovat valmiimpia sijoittamaan käytössään olevaa "ylimääräistä" pääomaa muihin hankkeisiin.
Opetusta tuetaan myös Opetushallituksen kautta, mistä eri oppilaitokset valtionrahoitusta.
VastaaPoistaOpetushallituksen valtionavustustoiminnan ensisijaisina tavoitteina on tukea kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeita, joissa tuotetaan levittämiskelpoisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä sekä pyritään pysyviin toiminnallisiin tai rakenteellisiin muutoksiin ja parannuksiin.(Opetushallituksen sivut)
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa.Euroopan sosiaalirahaston eli ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. (Opetushallituksen sivut)
Eräs ESR-hanke oli TOPIAS-projekti Pirkanmaalla, projekti oli työssäoppimisen kehittämishanke. Tämä projekti oli ESR-hanke, jota rahoitti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vuosina 2007 - 2013. Projektia hallinnoi Tampereen ammattiopisto kumppaneineen. Kumppaneita olivat Pirkanmaan ammattiopisto, Sastamalan koulutus- ja kuntayhtymä, Ahlmannin ammattiopisto ja Tampereen talouskoulu-yhditys ry. TOPIAS-projektiin kuului työpaikkaohjaajien koulutus ja työturvallisuuskoulutus.
Hanna
Hanna
YHTEENVETO:
VastaaPoistaOppilaitokset on velvoitettuja hakemaan ulkoista rahaa, jolla katetaan osa kuluista. Rahoittajat taas vaativat erilaisia yhteistyöverkkoja, joiden avulla uskotaan saavutettavan parempia tuloksia. Tämä on ajanut oppilaitokset sellaiseen tilanteeseen, että erilaiset yhteistyöverkot ovat tärkeässä asemassa. Verkostoitumalla voidaan siis saavuttaa laajempi osaaminen, joka mahdollistaa rahoituksen saamisen.
Verkostoitumalla työelämään voidaan saada erilaisia projektimuotoista rahoitusta erilaisiin toteutettaviin hankkeisiin. Rahoitus on myös sidonnainen hankkeen tavoitteisiin, koska työelämä haluaa konkreettisia tuloksia hankkeen onnistumista mitattaessa eli toisin sanoen heidän tulee saada jonkinlainen vastine sijoitetulle rahamäärälle. Vastine voi olla muutakin kuin rahaa esim. lopputuotos, joka toteutettuna tuo (/lisää) yrityksen liikevaihtoa.
Verkostoitumisen päälähtökohtana on erilaisen osaamisen, voimavarojen kartuttaminen tai hyödyntäminen uusin keinoin parantaen yrityksen kilpailuasemaa kiristyvillä markkinoilla. Talouden taantuman aikaan nk. riskirahaa on liikkeellä rajoitetusti verrattuna esim. nousukauteen, jolloin erilaiset yritykset ovat valmiimpia sijoittamaan käytössään olevaa "ylimääräistä" pääomaa muihin hankkeisiin.
Opetusta tuetaan myös Opetushallituksen kautta, mistä eri oppilaitokset saavat valtionrahoitusta. Opetushallituksen valtionavustustoiminnan ensisijaisina tavoitteina on tukea kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeita, joissa tuotetaan levittämiskelpoisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä sekä pyritään pysyviin toiminnallisiin tai rakenteellisiin muutoksiin ja parannuksiin.(Opetushallituksen sivut)
Rahoituksen tarve on kasvanut niin suureksi, että jossain tapauksissa oppilaitoksen johto harkitsee turvapaikan hakijoiden ottoa asuntolaan.
Hanke- ja projektirahoitus on saanut teillä ansaitsemansa huomion ja suuren osan rahoituspohjasta. Se on nykypäivää. Olettehan selvittäneet kuitenkin valtionosuuksien osalta oppilaitoksen rahoituskanavat. Tästä puuttuu ns. kovan rahan koulutukset. Erinomainen kytkös tähän päivään loppupohdinnoissanne kommenteissa!
VastaaPoistaTotta, päärahoitus oli unohtunut kokonaan. Ohessa ote OPM:n sivulta.
VastaaPoistaValtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu. Ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) laskennalliset kustannukset ovat talousarvioesityksen mukaan vuonna 2012 arviolta 1,7 miljardia euroa. Valtion rahoitusosuus ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin on noin 700 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus noin 974 milj. euroa
Koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen koulutukseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä laskennallisin perustein. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät koulutukseen myönnetyn rahoituksen käyttämisestä ja kohdentamisesta: rahoituksella ei ole korvamerkkiä. Rahoitus perustuu suoritteille (mm. opiskelijamäärä) ja niitä vastaaville yksikköhinnoille.
(http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi)