Miten saadaan isossa ryhmässä opiskeijat / osallistumaan dialogiin ja sitä kautta opetukseen?

Tavoitteellista oppimista edeltää oivallus: Minun on syytä alkaa tietoisesti kehittää taitoani kohdata toinen ihminen niin, että yhdessä ajattelemisesta ja tekemisestä syntyy jotain parempaa. Nämä ovat Helena Aarnion viisaita sanoja. Mutta miten saada isossa ryhmässä opettajalle vieraat opiskelijat osallistumaan dialogiin? Opiskelijat  saattavat ja usein ovatkin vieraita myös toisilleen.

Opettajan pitää olla ystävällinen, positiivisesti suuntautunut ja elekielellään jo osittaa hyvää yhteistyökykyä ja luottamusta.

Helena Aarnio sanoo "Ryhdy rohkeasti olemaan vastavuoroinen ja toista kunnioittava ja arvostava erilaisissa yhteisöissä ja reagoi senmukaisesti. Hyppää kielteisyyden yli ja katso, mitä tapahtuu."

Olen kuitenkin sitä mieltä, että on erittäin vaikea saada toimivaa dialogia isossa ryhmässä. Olen yrittänyt erilaisilla tehtävillä, niin yksilö- kuin ryhmätehtävilläkin, saada dialogia aikaiseksi. Ryhmästä riippuen ja heidän kiinostuksestaan asiaan, olen joko onnistunut tai epäonnistunut.

Mielestäni paras tapa aktivoida opiskelijoita on olla rehellisesti oma itsensä, luottaa opiskelijoihin, olla rento ja luonteva, niin silloin myös opiskelijat ovat rentoja, kertovat mielipiteitään ja osallistuvat yhdessä oppimiseen ja ajatteluun.

Opiskelijoiden tulee oivaltaa, että opettajan pyrkimyksenä on saada opiskelijat oppimaan ja oppimista tukevat niin opettaja kuin toiset opiskelijatkin. "Jokaisen yksilöllisyyttä arvostetaan ja jokainen voi olla toiselle viisauden lähteenä. Ei tarvitse keksiä sen enempiä näkymisen keinoja", sanoo Helena Aarnio.

Loppulausumana totean, että ei ole minun mielestäni viisasten kiveä saada isoa ryhmää dialogiseksi. (Voitte olla eri mieltä). Mielestäni paras tapa isoa ryhmää lähestyessä on olla luonteva, oma itsensä, eikä saa yrittää liikaa. Pitää olla opiskelijoiden edessä "nöyrä", eli vastaanottava ja kuunnella opiskelijoita. Kuitenkin on muistettava, että opettaja on se, joka ohjaa opiskelun kulkua ja antaa raamit.

Näillä mietteillä

-Pirkko

 

Alla on kuva, joka havainnollistaa ehkä yleisimmän tilanteen minkä opettaja voi kokea tai joutuu kokemaan ennemmin tai myöhemmin. Tämä tilanne, jota on edeltänyt esim. tehtävänanto, jolloin opiskelijat miettivät mitä aletaan tekemään näyttää usein tältä... opettajana mietin sitä, olenko ilmaissut asian tarpeeksi selkeästi vai onko se ollut puutteellinen? 

 

 

 

Dialogiin osallistamiseen kuuluu kysymyksiä herättävän aiheen/asian esittely, joka parhaimmillaan alkaa itse ruokkimaan itseään eli saadaan aikaan keskustelu mielekkäästä aiheesta. Aiheen käsittely alkaa laajenemaan ja saa aikaan jopa väittelyä, jos niin halutaan (riippuen ohjaajasta).

 

Eli tilanteen ohjaajalla on suuri painoarvo dialogisuutta rakennettaessa. Flegmaattinen asian esittely luo lattean ja ankean ilmapiirin koko dialogin rakentamiseen, jolloin lopputuloskin on laihahko. Näin ollen elävä ja spontaani asian esille tuonti ruokkii positiivisella tavalla runsasta dialogisuutta, jolloin osanottajat aktivoituvat asiaan nopeammin ja innokkaammin.

 

 

 

Saisiko kuvan tilanne mielestänne spontaania keskustelua, dialogia aikaan ? Huom. ihmisten asettelu.

Ohjaaja voisi olla kehän ulkopuolella ja "heittää" keskusteltavan aiheen ryhmän keskelle, kuvina, tekstinä tms. muita tekniikoita apuna käyttäen, jolloin ryhmästä kukaan ei pääse tilanteesta ulkopuolelle vaan joutuisi osallistumaan yhteiseen hetkeen.

-Jani